Niinku pukkee tämän minun nallehaalarin päälle. Mainostivat että ressi kaikkuaa viijessä minnuutissa ja voi kun oikiassa olivat...
Ja entä voiko kivi olla pehemiä... Jurmon kalliosaaren kivi voi. Sitä merentyrskyt, jää ja kuluneet vuojet hyvväilly siihen malliin. Immee ihteesä kaiken mitä ihiminen ei mukanasa taho kantaa...
Ja käykääpä oululaiset Pian Auringonsatteessa niin velatkin ovat saatavia. Niin ihanoita hoitoja ammattitaijolla. Kurkkaa sivuille T Ä S T Ä. Ja huomaa uppee tarjous !!
Näpsäkäksi lopuksi vielä kurkkaus meijän takaterassille. Tarutikki kun minua muisti tämmöttisellä haastella että kuvvaillaan sammaa maisemata kokonaista kymmenen kuukautta. Sytämmellinen kiitos tästä kessäänpäinnytkuitenkintässämennään-haasteesta...
Ja noista mieltälämmittävistä kommenteistanne ei voi koskaan kylliksi kiittää...
Nuuhkitaan ja kuuhkaillaan syksynhengessä, parhain terveisin kammarin Lovviisa :)
