Luulimpa muuten aluksi että nytpä tuli heleppo nakki kun sain Mummelilta haasteen jossa pittää kuvvailla omituisia omia tapoja. Vaan ihampa tuo miettimään pisti...
Kaikesta ja kaikista ylen kiinostuneena pystyn kyllä juttelemmaan asiasta kuin asiasta pitkään ja hartaasti jopa vakkuuttavasti vaikka en tietäsi kysseisestä höykäsenpölähystä.
Hyökyilen unissani. Herrään meijän ylätasanteelta peitto kainalossa. Naapurit olen vielä toistaseksi jättäny rauhaan.
Kevväällä ensimmäiset orvokintaimet saattelen mullan uumeniin erikoinen, vissiin suunnatonta iloa ja kevväänriemua kuvastava ilime kasvoillani. Näytän kuulemma siltä niinku tekarit ois justiisa putuamassa.
Hampaitten porstauksen jäläkeen pittää aina niistää nenä.
Kotua lähtiessä juon ison lasin vettä ja roikun uluko-ovessa että menihän varmasti lukkoon. Saatikka se että ääneesä pittää luetella että tulihan kaikki mukkaan, avvaimet, kännykkä... Kahvaa kiristelläänki sitte aika ajjoin.
Ylenpalttisen uteliaana kiinnostava aihe minulle. Joten Mummelin sannoin: Ottakee tai jättäkää :)
Kohta sauna ja kiuasmakkara oottaa ottajaasa täällä kammarissa...
Hempsakoita helemikuun alun hetkiä ja kiitos suuresti ilahuttavasta kylläilystäsi, parhain terveisin kammarin Lovviisa :)
