Meillä on täällä kammarissa tämmöttinen tuoli jota jokkainen kylläilijä puhuttaa...
Äitini ukki on sen joskus 1800-luvun lopulla känkkyräpuusta veistelly. Erkonomialtaan varsin mainio ja tuntuu pyllyn ja käsien alla oikein miellyttävältä.
Toinen meijän kaunotar minun lisäksi on tämä etteisen pöytä. Minua viehättää suuresti justiisa sen jalkapolitiikka. Meille tämä ihanuus on rantautunu miehen kotoa...
Ja näitä meillä riittää molempien lapsuuvenkojjeista. Suurin osa kuvissa essiintyvistä immeisistä ihan uppo-outoja mutta aina yhtä mielenkiintosia...
Elikkä vanhassa vara parempi. Paljon meillä vanhaa ja perittyä. Nytkin kotoani meille tulleet nojatuolit oottavat neljänsiä päällisiiään.
Se ensimmäinen joulupallokin laitettiin esille. Ja vanha sekin..
Tämmösin aatoksin kammarista tännään...Vietetään hämäränhyssyä ja puuhastellaan mukavia juttuja. Parhain terveisin kammarin Lovviisa :)
