Taikka Vänkälän mummo tarjoili aina sillon lapsuuvessa rapisevasta paperipussista kompiaisia. Ne oli kyllä punasia ja pyöreitä eikä niitä ennää mistään saa...
Mitenkähän on niitten pannaanikarkkien laita jotka oli kovia päältä ja sisältä pehemeitä. Hopiatohvee on kuitenkin tullu takasi...
Chicago -purkkaakin on joskus ikävä. Sitä vaalianpunasta jossa oli jauhetta päällä ja siitä sai waltawia purkkapalloja. Oi niitä aikoja...
Näin nostalkisissa tunnelmissa tännään täällä kammarissa...
Oikein sulosta sunnuntaita ja makiata maanantaita ja alakavata viikkua teille kaikille niin tervetulleille kylläilijöille toivottaa kammarin Lovviisa :)
Niin ne ajat muuttuvat...onneksi topetofee tuli takasin...:)
VastaaPoistaAlkoi yhtäkkiä tehdä mieli makeaa, vaikka suolaisia hotrotteja tässä koneen ääressä vetelen ;D
VastaaPoistaJanottaa...
Makiat on tunnelmat kammarissa ,
VastaaPoistaja juu muistetaan täälläkin ne pannaanikarkit ja chicago purkat, komiat pallot siitä tosiaan sai, mitä nyt pallot toisinaan lässähti naamalle ;) ;) ;)
Mukavaa uutta viikkoa :)
Hopeatoffee palasi ja taas pääsee vääntämään mustaa kinuskia :) Suklaaholisti skippaa karkki-karkit ja ahmii suklaatia ja välillä toffeeta. Arvaapa mitä haasteita elämään tuo seikka, että asuu Brunbergin tehtaan viekussa ja RRRRakastaa suklaata... ;)
VastaaPoistaMinä kaipaan pussissa myytyä salmiakkijauhetta, jota imettiin pillillä niin kauan kunnes pilli meni tukkoon:)
VastaaPoistaBanaanikarkeja olen nähnyt. Minä haikailen Plop-salmiakkisuklaalevyä.
VastaaPoistaTaisipa olla samanlainen makiaispussi täälläkin auki viikonloppuna, hyviä olivat! Paluun tehnyttä hopiatoffeeta en ole vielä ehtinyt maistelemaan.
VastaaPoistaTuota hopeatoffeeta täytyy kyllä saada viimeistään ensi herkkupäivänä, täytyy vaan varoa ettei paikat lähde suusta... ;D
VastaaPoistaHopeatoffee oli yksi suosikeistani lapsuudessa. Nykyisin melkein parasta mitä tiedän karkkimaailmassa on Polly Rocks. Ihanaa salmiakin ja suklaan yhdistelmää!!!
VastaaPoistaKaikki suomalaiset karkit ovat namia ja niitä täällä ulkomailla yhtenään kaipailee. Hopeatoffee oli aikoinaan aivan ihanaa - kiva, että on tullut takaisin. Merkkarit ovat kuulemma myös takaisin hyllyillä.
VastaaPoistaPäivää että pätkähti :)
VastaaPoistaVoi hopiatoffee on niin hyvvää!
Enpä muistanukkaan Chicago purkkaa...
joskus muinoin sitä sai pennillä yhen irtarin, voi niitä aikoja :)
Voi velijet, mustit sikako-purkanki, se oli päässy unuhollaan.
VastaaPoistaKiitoksia vaan sinulle Lovviisa, kun pääsen välillä oulunmurteen kertauskurssille lokisi kautta.
Meinaavat täällä pääkaupunkiseuvulla tyrkyttää tuota kirijakieltä ja muita ulukomaanelävien kieliä. Ja arvaappa mitä,kun puhun oulunmaan-kieltä niin luulevat mua savolaiseksi!!
Vaan muistaako kukkaan esihistoriallista Piitles-purkkaa (kirijottavat sen engelkaksi Beatles) ?
VastaaPoistaOi,oi, kun tuliki ikävä nuoruusaikojen nameja! :)
VastaaPoistaMinun suosikkejani olivat Tam-Tam -suklaavohveli, Kultatoffee ja sitten ne toffeetikkarit (vaalea oli minusta parempi). Limsoista kaipaan Mesimarjaa ja Amia.
Vaarin tarjoamana saimme aina Tanskankuninkaan rintapastilleja ja Pectuksia.