torstai 17. marraskuuta 2011

Puhutteleva tuoli


  Meillä on täällä kammarissa tämmöttinen tuoli jota jokkainen kylläilijä puhuttaa...




  Äitini ukki on sen joskus 1800-luvun lopulla känkkyräpuusta veistelly.  Erkonomialtaan varsin mainio ja tuntuu pyllyn ja käsien alla oikein miellyttävältä.


  Toinen meijän kaunotar minun lisäksi on tämä etteisen pöytä.  Minua viehättää suuresti justiisa sen jalkapolitiikka.  Meille tämä ihanuus on rantautunu miehen kotoa...




  Ja näitä meillä riittää molempien lapsuuvenkojjeista.  Suurin osa kuvissa essiintyvistä immeisistä ihan uppo-outoja mutta aina yhtä mielenkiintosia...




  Elikkä vanhassa vara parempi.  Paljon meillä vanhaa ja perittyä.  Nytkin kotoani meille tulleet nojatuolit oottavat neljänsiä päällisiiään.


  Se ensimmäinen joulupallokin laitettiin esille.  Ja  vanha sekin..






  Tämmösin aatoksin kammarista tännään...Vietetään hämäränhyssyä ja puuhastellaan mukavia juttuja.  Parhain terveisin kammarin Lovviisa :)

24 kommenttia:

  1. Tuo tuommonen erilaisista paikoista rantautuminen kiinnostaa meitä täällä meidänkin perheessä. Paljon on meillekin rantautunut käyttökelpoista erinäisistä paikoista omine tarinoineen. Taitaa olla sitä elämän suolaa sekin...

    VastaaPoista
  2. Ja komistukset ihan aitoa puuta. Tuo tuoli on melkoisen komia tuote, kuten myös pöytä, vaikka tyylit ovat ihan eri puusta.

    Hyvin säilyy mv-kuvat, niin aikaa kuin katselua.

    VastaaPoista
  3. Kyllä nuo Wanhat esineet ovat kaikkein upeimpia! Meilläkin on aika samanlainen pöytä. Ja nuo vanhat valokuvat ovat todellisia aarteita, hellyydellä omiani katselen. Oikein ihanaa viikonloppua sinulle, Lovviisa<3

    VastaaPoista
  4. noita tuoleja näkee vaan museoissa.

    VastaaPoista
  5. Just sen näköinen tuoli, että siihen tekee mieli pyllynsä istuttaa :D
    Ja veikkaanpa, että oudompi aina kysyy, että voiks tähän istua??
    -olenko oikeessa :)

    Mä tykkään kanssa tuosta jalkapolitiikasta!

    VastaaPoista
  6. Aivan ihania aarteita kuvissa ! Tuoli näyttää niin houkuttelevalta, koskettaa, istua ...
    Mukavaa viikonlopun odotusta sinulle ♥

    VastaaPoista
  7. Ompa vain sen näkönen tuoli että tekis mieli istahtaa ja samalla kuulis kaikuja menneestä maailmasta:)
    Puuhastellaan vaan :)

    VastaaPoista
  8. Kun kaikkia tuttuja asioita näkkee niin paljon niin unohtaa kattoa kuinka jänskiä ne oikeesti on:)Aloin ihan mietiin että onko ne pöydän jalat tosiaan noin hianot...

    VastaaPoista
  9. Mikä onni, kun nuo vanhat ovat säilyneet, niin paljon on hävitetty vanhaa ja kaunista!

    VastaaPoista
  10. Psst, blogissani on sulle jotain ;-)

    -Tuija-

    VastaaPoista
  11. Upea tuoli <3 Ja tosiaan upeat jalat on pöydässä... Vanhat valokuvat on kiehtovia, kirpparilta tulee haalittua niitä, ei haittaa vaikka ihmisiä ei tunne :)

    VastaaPoista
  12. Kaunis vanha tuoli ja vieläkin hyvässä kunnossa, kyllä vaan entisaikoinaan tehtiin hyvää jaja kaunista samoin kuin valtavan kaunis pöytä.
    Minullakin on tallessa oman suvun vanhoja valokuvia ja niitä aina silloin tällöin tutkiskelen avarin silmin. Kyllä vaan vanha se on mikä on kaunista niinkuin joulupallo.
    Meilläkin oli samat miinus asteet kuin siellä teillä, nyt kyllä aurinko on noussut. Katselen nyt tässä samalla kun naputtelen lintusia vein niille ruokaa ja huomasin, että juomavesi oli jäätynyt täytyypä lähteä pintaa rätisyttämään.
    Kiitoksia aatoksistasi ja pidetään mieli hyvänä mukavien juttujen parissa:)

    VastaaPoista
  13. Siis ihania kuvia taas Lovviisalla =)Tuoliki aivan aarre ja valokuvat ynnä joulupallo. Mitähän kaikkia vielä saahaan ihastella sun kammarissa kunhan joulu koittaa =)

    Leppoisaa sunnuntaita =)

    VastaaPoista
  14. Onpas kaunis tuo vanha tuoli. Tätini luona oli tuon tyylinen tuoli ja muistan miten tykkäsin leikkiä siinä hevosta. Tuolissa oli mukavaa istua väärinpäin ja "jolkutella" milloin minnekin.
    Tuo pöytä jalkoineen on myöskin kaunotar.
    Vanhat valokuvat kertovat omaa tarinaansa niitä katsottaessa.
    Niin ja ihana tuo joulupallo.

    VastaaPoista
  15. Känkkyräpuu tuoli on varmaan mukavasti silinnit sametinpehmeäksi vuosien varrella tuhansien pyllyjen siinä istuessa. Miksei meidän ukot enää veistele tuollaisia!
    Meillä on suurin osa huonekaluista perittyä. Sohvaryhmä on miehen mummon ensimmäinen kalusto ja erittäin hyvässä kunnossa kun on vanhaa kunnon laatutyötä. Joskus tekis mieli vaihtaa ne nykyaikaisiin löhösohvaryhmään mut ei raaski luopua:)

    VastaaPoista
  16. Voi mikä ihana perintöaarre tuo tuoli. Hienoa että on säilynyt ja toivottavasti kulkee vielä monessa polvessa :-) Vanhat valokuvat ovat yksi suuri heikkouteni; en ikinä kyllästy katselemaan niitä vaikka en edes tuntisi kuvan ihmisiä.

    Hyvää alkanutta viikkoa! :-)
    t. Katja

    VastaaPoista
  17. ihan älyttömän uppee eteisen pöytä! <3 mä tykkään valtavasti noista uusrenessanssi huonekaluista! mukava blogi sulla :D

    VastaaPoista
  18. uskomattoman kauniit tuolit, näkee enää todella harvoin noin hyvinsäilynyttä ja vanhaa käsityötä, ihan läikähti jossain sisällä, ihanat!
    Ilona

    VastaaPoista
  19. Voi mikä tuoli!! Ole samaa mieltä, vanhassa vara parempi ;)

    VastaaPoista

Ilahutat minua viestilläsi, kaunis kiitos:)